Kirjoittanut: Joonas Leppänen

Kirjoitus on jatkoa aiempaan kirjoitukseen tavoitteista ja niiden laatimisesta. Mutta kuinka tavoitteisiin päästään? Ellei tärkein, niin ainakin tärkeimpien asioiden joukossa on järjestelmällinen harjoittelu.

Harjoittelu voi olla järjestelmällistä monella eri tapaa, muutamia esimerkkejä;

  • jaottelet treenisi päivien mukaan, esim. maanantai, keskiviikko ja perjantai.
  • päivien lisäksi päätät treenattavat lihasryhmät jokaiselle treenipäivälle
  • näiden lisäksi päätät etukäteen myös liikkeet, sarjat ja toistot treeneihin

Yksinkertaisin vaihtoehto on tietysti esimerkki 1. Järjestät muut aikataulusi niin, että pääset treenaamaan joka viikko esimerkin mukaisesti. Tämä on hyvä vaihtoehto kuntoilijoille, joilla ei ole kisatavoitteita. Harjoittelu on järjestelmällistä päivien osalta ja se voi olla myös tavoitteellista. Monesti tällaisella tavalla harjoittelevat ihmiset, joilla ei ole tiettyä treeniohjelmaa. He pyrkivät vain pääsemään treenipaikalle tiettyinä päivinä ja tekevät mitä kerkeävät tai mihin taitotaso riittää. Monesti näillä ihmisillä tahto kehittyä on kuitenkin hyvä, mutta se lopullinen päätös tehdä asiat järjestelmällisemmin puuttuu.

Hieman edistyksellisempi vaihtoehto on päättää treenipäivien lisäksi myös treenattavat lihasryhmät jokaista treeniä kohti. Tällä tavoin ollaan hieman tavoitteellisempia ja päästään yleensä edellistä parempiin tuloksiin. Näillä harjoittelijoilla on useasti jo kohtalainen tietotaito tai valmentaja, joka laatii treeniohjelman ja ohjeet sen noudattamiseksi. Ilman valmentajaa olevat harjoittelijat usein kangistuvat kaavoihinsa, treenaavat vuodesta toiseen samalla ohjelmalla ihmetellen, miksei kehitys ole nopeampaa. Valmentaja laatii monesti uuden treeniohjelman kun tarvetta on, jotta progressiivisuus säilyy ja valmennettavan kehitys maksimoituu.

Viimeinen esimerkki, selvästi järjestelmällisin vaihtoehto on edellä mainittujen asioiden lisäksi suunnitella treenattavalle lihasryhmälle liikkeet ja sarjojen- sekä toistojen määrä etukäteen. Kilpaurheilijat hyvin usein toimivat tällä tavalla. Urheilija on useasti erittäin hyvin valmistautunut jokaiseen treeniin, hän tietää mitä hän tulee treenaamaan, kaikki on suunniteltu etukäteen. Monesti kuulee kilpaurheilijoiden tekevän myös mielikuvaharjoittelua ennen varsinaista treeniä. Ei ole myöskään ihmeellinen näky kuntosalilla, mikäli nämä henkilöt kirjottavat käytetyt sarjapainot ja toistot vihkoon ylös. Tämän tyylin avulla on helpompi pitää progressiivisuutta yllä, sillä voit esimerkiksi helposti tarkistaa viime treenikerran tuloksesi vihkostasi ja pyrkiä tällä kertaa parempaan. Tällä tavalla et vahingossakaan tee heikompaa treeniä kuin viimeksi vain sen takia että luulet treenaavasi kovempaa kuin viimeksi.

Järjestelmällisyys on laaja käsite ja sen voi mieltää monella tavalla näiden esimerkkienkin lisäksi. Monien treenit ovat joka viikko tietyillä päivillä. Joka kerta treenataan samaan aikaan ja jokaiselle treenipäivälle on oma lihasryhmänsä. Se, missä jotkut saattavat tosin luistaa järjestelmällisyydessä, on liikkeiden, sarjojen ja toistojen etukäteen suunnittelu. Monet saattavat esimerkiksi valmentajansa kanssa päättää yhdessä liikkeet ja sarjapituudet vasta treenin aikana. Tällä tavoin pystytään mahdollisesti ottamaan treenin aikana tulevat muutokset huomioon; ruuhka-aikaan salilla voi olla vaikea päästä odottelematta johonkin tiettyyn laitteeseen. Järjestelmällisyys tarkoittaakin monilla vaihtelua; kaikki treenit eroaa edellisestä treenistä, mutta itse treenit toteutetaan järjestelmällisesti ja suunniteltuina päivinä. Osa liikkeistä voi olla samoja, mutta sarjat tai jopa toistojen temmot vaihtelevat.

Jokaisen harjoittelijan on tärkeää löytää omaan päivä- ja viikkorytmiin sekä tavotteisiin sopiva tapa treenata. Tällöin harjoittelu on pitkäjänteistä, järjestelmällistä ja tavoitteisiin on mahdollista päästä.

 

Kirjoittaja kilpailee IFBB:n Classic Bodybuildingissä ja kuuluu Massin urheilijatiimiiin.

TEAM-MASS

logo

Ei tageja



Kirjoittaja ja asiantuntija