Fitnestä tosiaan tulee nyt joka tuutista. Media on myllyttänyt ”fitness-kohua” nyt viikon verran ja mukana on ollut niin iltapäivälehdet, some, kuin televisiokin. Eilen mielestäni koko homma ”huipentui” Ylellä olleeseen A-talk ohjelmaan, joka herätti minussa hyvin ristiriitaisia tunteita. Jos et ole katsonut ohjelmaa, se löytyy http://areena.yle.fi/tv/2226494 . Lähtökohtaisesti minusta on hyvä, että asioista puhutaan, myös niistä varjopuolista mitä jokaiseen urheilulajiin mielestäni kuuluu, mutta kaikenkaikkiaan ohjelma antoi mielestäni lajista tietämättömälle hyvin negatiivisen kokonaiskuvan. Siksipä haluankin nyt tarttua muutamaan asiaan, jotka jäivät päällimäisenä mieleeni ohjelmasta ja koko kohusta.Mielestäni (ja tapaani perinteisesti ilmaisen asian nyt hieman kärjistetysti) ohjelma antoi lajista kuvan, että se on nääntymistä, anorektista, sairasta ja vaarallista. Ja nyt ollaan jo turvallaan mutaisessa kuralammikossa. Eihän se nyt näin ole. Itse olen elänyt kauden, kun lähinnä välttelin ruokaa ja halusin vain olla laiha. Katselin lehdissä mallien kuvia ja huokailen haaveillen, kuinka kauniilta ne näyttivätkään….vartalot nimenomaan. Nyt lähinnä voin pahoin noista kuvista, enkä itse haluaisi todellakaan enää näyttää sellaiselta. Tilalle on tullut terveen ja lihaksikkaan näköinen nainen. Kyllähän jo pelkästään ulkonäöllisesti lajia harrastavat ovat paljon terveemmän näköisiä, vaikka olisivatkin ”kisakireitä”, niinkun lajissa tavataan sanoa. Ja tuo mainittu lavakunto ja kisakireys on vain hetkellinen tila, korkeintaan joitakin päiviä eikä se anna todellista kuvaa siitä, mitä tämä laji pääasiallisesti on.m Ymmärrän, että ”heikkoa” luonnetta laji voi heikentää entisestään ja vajoaminen syömishäiriöön on mahdollista, mutta saman altistuksen mielestäni tekee hyvin moni muukin laji ja kaikenkaikkiaan media. Jokapaikassa toitotetaan kauneutta, hoikkuutta, mallit hymyilee ja näyttää onnellisilta. Ennen syytettiin muotialaa, nyt syytetään fitnestä. Eikä mielestäni tule unohtaa sitäkään, että ovathan lukuisat muutkin lajit hyvin painokeskeisiä, eikä vain tämä. En kuitenkaan muista milloin balettitanssijoiden tai nyrkkeilijöiden diettauksesta ja alhaisesta painosta olisi kohuttu- niinpä, ei niistä varmaan olekaan.
 
Sponssi 3.Toisena haluaisin hieman sanoa kantani ruokapolitiikkaan, mitä ohjelmassa puhuttiin. ”Dietti voi kestää jopa 20 viikkoa ja silloin syödään vain tätä” ja perään tarjotin, jossa on säälittävä kasa kanaa ja parsakaalia. Puhutaan vain 1000 kalorista ja kauhistellaan, kuinka se on kalorimäärällisesti liian vähän. Tottahan se on, ettei ole terveellistä syödä niin onnettoman vähän, mutta jos joku diettaaja niin tekee, se on kuitenkin vain hetkellistä, kun taas kadulla tallaa kokoajan vapaana tuhansia jalkapareja, jotka syövät kokoajan arjessaan tuollaisia määriä ja vieläpä epäpuhtaasta ja prosessoidusta ruoasta- sehän se vasta epäterveellistä onkin. Jos pohjatyö maltetaan tehdä oikein ja hommaan lähdetään maltilla, kasvatellaan aineenvaihduntaa ja totutetaan kroppa korkeampiin kaloreihin pikkuhiljaa, ei koskaan dietillä tarvitse tuollaiseen äärimmäisyyteen mennä. Jos vaikka itseäni käytän esimerkkinä. Söin kisaprojektin alkaessa n. 2800 kaloria päivässä, mutta ennen diettiä (5kk myöhemmin) söin jo miltei 4000 kaloria päivässä mikä on todella paljon. Aineenvaihdunta ja kropan toimintakyky oli huipussaan ja ensimäiset kuukaudet en ruoan puolesta edes tajunnut olevani dietillä, koska sain edelleen syödä niin runsaasti. Kaikenkaikkiaan koko dietin sain syödä reilusti enemmän, kuin tuo ohjelmassa mainittu 1000 kaloria, itseasiassa söin miltei tuplaa varmaan liki puolet dietistä. Toki nälkä silti oli tosiasia ja loppua kohti energiatasot ihan arkielämässäkin laskivat, sitä en kiellä, mutta ei tässä nyt millekään nälkäkuurille jouduttu. Toki tähän vaikuttaa ihmisen genetiikka ja yksilölliset ominaisuudetkin, mutta jos kokee, ettei oma aineenvaihdunta ole lähtökohtaisestikkaan kunnossa, muista kropan heikkouksista puhumattakaan, kannattaa miettiä kaksi kertaa kannattaako kroppaansa altistaa tällaiselle projektille.
 

Kolmantena asiana haluaisin nostaa ”aikataulutuksen”. Moni mimmi menee kisoihin ja lähtee projektiin ihan liian nopeasti. Myönnän, että itsekin olin ensimäisissä kisoissani verrattain lyhyellä salitreenitaustalla, mutta kaikenkaikkiaan viimeiset 15 vuotta elämästäni olen urheillut todella paljon. Tunnen melko hyvin kroppani, osaan antaa sille lepoa, tunnen sen hälytysmerkit ja se on tottunut saamaan treeniä osakseen ja osaa palautua. Perseelleenhän sitä yleensä pudotaan jos halutaan lähteä perse edellä kiipeämään puuhun, mutta kun malttaa rakentaa tukevat tikapuut ajan kanssa, on huomattavasti helpompi kiivetä. Aikaa tulisi antaa myös dietille. Itse olin 32 viikkoa dietillä, mikä on todella pitkä aika, kun ajatellaan sitä pelkkänä aikana, mutta fiksulla diettaustahdilla (n.puoli kiloa viikossa), on se juuri se aika, jonka omakin diettini vaati. Jos on kovin paljon pudotettavaa ja aikaa liian vähän, varmasti joutuu vetämään henkihieverissä kokoajan ja minikaloreilla, jotta päästäisiin tavoitteeseen. Antakaa siis pohjatyölle ja dietille aikaa. Säästytte mielestäni monelta harmilta.
260

Ohelmassa nostettiin yksi hyvin tärkeä asia kuitenkin esille; ammattitaitoiset valmentajat ja tästä olen täysin samaa mieltä. Koko kisahommassa leikitään melkoisen isoilla asioilla, valitettava fakta on se, että voi se väärin tehtynä aiheuttaa monenlaisia ongelmia aineenvaihdunnassa, hormonitoiminnassa, mentaalaisesti… Siksi todellakin kannattaa panostaa ammattitaitoiseen ja läsnäolevaan valmentajaan. Tässä vaiheessa iso kiitos taas omalleni! Ei riitä, että on käyty jokin kirjekurssi ja saatu lisenssipaperi seinälle, vaan dietti etenkin vaatii paljon muutakin, kuin kirjatietoa eikä sitä valitettavasti kaikilta valmentajilta löydy. Se vaatii kokemuksen kautta saatua ammattitaitoa ja näkemystä. Kuitenkaan yksinomaan valmentajalle ei vastuuta voi sysätä. Iso vastuu on myös harrastajalla itsellään. Moni on lajissa mielestäni lammas. Tehdään juuri niinkuin paperissa lukee, eikä tajuta kuunnella omia fiiliksiä. Ajatellaan, että paskaltahan tämä tuntuu, mutta se nyt vaan lukee tässä lapussa niin syödään nyt tätä heinää, vaikka suoli on aivan solmussa. Hyvässä valmentaja-valmennettava suhteessa täytyy kuitenkin pystyä sanomaan, jos omasta mielestä jokin asia mättää. Pitää uskaltaa olla rehellinen valmentajalle ja ennenkaikkea itselle. Pitää uskaltaa ja saa ehdollistaa asioita. Jokaisella meistä on kuitenkin loppujenlopuksi vastuu itsestämme itsellämme. Eivät ne valmentajatkaan tai läheiset ole ajatustenlukijoita. Ei fitness ketään sairastuta tai ketään tuhoa, itse me sen itsellemme loppujenlopuksi teemme. Jos jotakin käy, ei voi kuin katsoa peiliin. Ei kukaan meitä pakota dietille tai kyykkäämään, me teemme itse sen valinnan. Ymmärrän toki, kun on lähdetty johonkin projektiin, kynnys lopettaa se kesken on todella iso. On panostettu kauhea määrä aikaa ja rahaa, mutta kuten sanottu, vastuu on meillä itsellämme… Yhdessä vaiheesa diettiä painin jopa itse hetken tämän asian kanssa, mutta lopulta sain eriteltyä fiilikseni ja nyt huomaan, että tein täysin oikean ratkaisun kun jatkoin loppuun asti ja jatkan vieläkin eteenpäin. Tiedän kuitenkin, että mikäli olisin lopettanut, olisi lähipiirini tukenut minua siinäkin.
Kaikenkaikkiaan ymmärrän, että ison osan silmiin tämä voi vaikuttaa jopa lahkolta. Hurahdetaan johonkin ja eletään sitä melkolailla aamusta iltaan. Mutta entäs sitten? Jos meidän on hyvä olla? Olemme aikuisia ihmisiä ja teemme omat valintamme. Ja jos ne valinnat tekevät meidät onnelliseksi (ja pääosin suomalaisten elintapoja varsinkin katsoessa se tekee meidät keskivertoa terveemmiksi) niin onko se keneltäkään muulta pois? Ja kuitenkin kilpaileminen tässä lajissa on ihan eri asia, kuin harrastaa lajia. Fitneksestä puhuttaessa voidaan puhua joki fitneksestä terveellisenä elämäntapana tai kilpaurheiluna- ne ovat kaksi eri asiaa. Kaikki lavalla pyllistely on fitnestä, mutta kaikki fitness ei ole kilpaurheilua. Asioilla on kaksi puolta, niin fitnekselläkin. On ulkokuori ja sitten se vielä parempi #belfie puoli.
 
Me.. Crazy.. lol quote - Funny Quotes  10418202_1485450178409993_1630730440854576264_n

Ei tageja



Kirjoittaja ja asiantuntija