Tänää turisen itselleni tärkeästä aiheesta eli motivaatiosta. Mistä sitä saa? Miten se kasvatetaan? Miten se pidetään (yllä)? Entä jos se notkahtaa? Miten palata ”ruotuun”? Mistä aloittaa? Minne tähdätä? Entäs siinä välissä? Kysymyksiä on paljon. Absoluuttisia vastauksia mullakaan ei oo, mutta tässä muutama pointti omasta näkövinkkelistä ja uskon että moni niihin voi myös samaistua ja napata omakseen :)…

determination

Motivaatiota hankkia ja kasvattaa esimerkiks näillä ”työkaluilla”:

Kuvia katselemalla
– Omat kuvat
Ne kehityskuvat! juttua täällä aiheesta.
– Muiden kuvat
Upeat kehityskuvat ja itseään motivoivat fysiikat (se mikä on kenenkin silmään kaunista ja tavoiteltavaa on mielipidekysymys, eikä relevanttia, pääasia on että joku motivoi ja potkii eteenpäin) ovat loistava ”perseelle potkijia” >> ”jos tuokin pystyy, niin pystyn minäkin!” / ”tuollaisen fysiikan haluan tavoittaa itsekin!”

Idoleiden/esikuvien kuvat

Tämä sivuaa tota ensimmäistä kohtaa, mutta halusin nostaa erikseen sen takia että itse saan ehkä parhaiten motivaatiota juuri katselemalla itseäni miellyttäviä fysiikoita ja idolien kuvia. Ei tarvitse mitään muuta, muutama todella upea kuva mielestäni- ja meikä hyrrää niin täysillä että ”tuohon minä pyrin, ja tuon vielä saavutan!” ja sitten ollaan menossa pää kolmentana jalkana jo salille.
Tässä muutama itseäni motivoiva kuva upeista mimmeistä:Body Fitness/Figure Pro – upea Märi Päkkilä!

 
(Keskimmäinen kuva: Amerikkalainen Fitness stara Erica Davidsson. Georgous!)

Videoita katselemalla
– Omat videot
joko treeni- tai sitten ihan ”normielämä-videot” (vrt. missä ollaan oltu ja mihin halutaan päästä.) Omien treenien / liikkeiden videoiminen on mahtava työkalu, etenkin jos olet epävarma teetkö jonkun liikkeen oikeen, videolta sen näkee ”ulkopuolisen silmin”. Aina ei peilistäkään pysty katsomaan (esim. meikäläisen vapariharjoitteet, ei siinä pälyillä sivuille, tai käy huonosti 😀 … tästä aiheesta varmaankin juttua myöhemmin). Nykyään jokaisessa kännyssä on melkeen kamera joten videointi on kohtuu helppoa, kunhan vaa nykäsee jotain hihasta että otatko videon, yleensä ventovierastkin suostuu . Rohkeasti vaan kysymään.
–  Muiden videot
Aikalailla sama kuin omista videoista. Mutta ehkä enemmänkin sitä luokkaa mitä haluaisi oppia ja lähtee opettelemaan esim. uutta liikettä. Myös upeat ”finaalikävelyt” ja vapaaohjelmat ovat motivoivia. Allekirjoittanutta etenkin nuo viimeksi mainitut.

Lukemalla lehtiä/artikkeleita
probodybody
Monet artikkelit tuovat paitsi lisää informaatiota ja tietoa, myös motivoivat ja selkeyttävät omaa ajatusta mm. siitä miksi tätä tehdään ja ketä varten (itseä! -muita varten ei ole pitkäkantoista eikä järkevää, do what you love!). On aina helpompi jatkaa kuin tavoite on kirkkaana silmissä. Myös se minkä takia jotain tehdään on mielestäni tärkeä ymmärtää, me emme ole koneita jotka vaan suorittavat – kyseenalaistaminen ja perusteluiden vaatiminen on ok, ja jopa suotavaa- kun ymmärtää MIKSI on helpompi todeta että ”niimpä juuri” ja jatkaa tekemistä.

Kirjoittamalla (treeni)päiväkirjaa – ja vertailemalla
Nimeenomaan sitä että mistä on aloitettu ja miten pitkälle on jo tultu. Treenipainoja ei näes nosteta läskillä ;D .Toki pitää muistaa että tekniikka ei saa kärsiä, eikä reenien idea ole nostaa painoja. Toki progressiivisuuteen on hyvä pyrkiä, mutta se ei ole itse reenin tarkoitus, ainakaan ”bodylajeissa” vaan se että lihas saa tarpeeksi ärsykettä kasvaakseen. Isot painot eivät ole yksi yhteen isojen lihaksien kanssa, vaikka harvoin voimakkaat ihmiset ovat lihaksettomia :D. Mutta kyllä kyllä se on kutkuttava bonus kun näkee omista merkinnöistään mistä painoista on lähdetty ja miten paljon sitä kehitystä on tullut.
ainutsyykatsoataaksepäin
Reenipäiväkirjaan voi toki kirjoittaa myös omia tuntemuksia ja fiiliksiä päivästä. Ite olen kirjoittanut esim. jos on nukkunut tai syönyt huonosti tai muuten vaan on ”tänään ketuttaa kaikki”-päivä. Myös jos on onnistunut todella muikeasti jossain esim. ennätyspainot tai todella lihaksen räjäyttävä pumppi tai jonkun liikkeen ”tajuaminen”. Näitäkin pieniä ”sivuhuomautuksia” on mahtava lukea jälkeenpäin. Jotkut kirjoittavat ihan kunnon päiväkirjaa noista fiiliksistäkin, eikä sekään ole väärin. Jos se tulee luonnostaan ja tuntuu hyvälle ni go for it – jälleen kerran- itselleen tätä tehdään! 🙂

Tiedostamalla tilanteet.
MISTÄ OLLAAN LÄHDETTY, MISSÄ OLLAAN NYT ja mihin HALUTAAN PÄÄSTÄ
Tätä vähän sivusin jo. Mutta on mielestäni ERITTÄIN tärkeää muistaa mistä on lähdetty ja verrata siihen, ei niinkään välttämättä siihen mitä on viä tekemättä/saavuttamatta.
– Matkalle on hyvä asettaa välietapeita, etenkin jos matka on pitkä. Ilman nitä kiinnostus voi lopahtaa ja tuntua siltä ettei mitään tapahdu. Toki tässä auttaa mm. ne kehityskuvat- ja mitat ja mm. InBody-mittaukset (lukekaa lisää tuosta linkistä jonka laitoin ensimmäisen palluran kohtaan 😉 ). Välietapit ovat nopeammin saavutettavissa ja kyllä se tuntuu hyvälle kun saavuttaa ne. Se on selvä merkki että homma toimii ja kehitystä tapahtuu. Välietapit eivät ole yhtään sen vähäpätöisempiä kuin se ”grande finale”, itseasiassa ehkä jopa tärkeämpiäkin. Omasta mielestäni välietapit opettavat nauttimaan siitä matkasta, eikä se ole vain hampaat irvessä ja hullunkiilto silmissä painamista kohti sitä tavoitetta joka voi olla puolen vuoden-vuoden-kahdenkin päästä tai jopa pidemmällä.
JA KUN niitä välietappeja saavuttaa- ole ylpeä niistä ja nauti niistä! Hetken aikaa saa ”leijua” kunhan palaa sitten takaisin sinne polulle ja kohti seuraavaa välietappia, joka on taas vähän lähempänä ”maalia”.
  – Maali pitää myös pitää kirkkaaana mielessä. Ainakin itseäni motivoi hurjasti se ajatus mihin haluan päästä. Se on se ”ultimate reason” miks on matkalel ylipäätään läksitty. Muistutan itseäni usein siitä miksi tätä teen, etenkin ”vaikeina hetkinä”.
ifthereiswillthereisway
Yleensä ajatusket palaavat ”ruotuun” ja totean itselleni että ”hei, kukaan ei pakota minua tekemään tätä, teen tämän ihan omasta tahdostani ja sen takia että HALUAN” . Juuri tuo ”haluan” on tärkeä pointti. Ja kun haluaa, löytää keinot ja sen ”tekemisen meiningin”.

Kilpailuja seuraamalla
– Paikan päällä
Itse ainakin saan joka kerta kun olen paikan päällä kisoja katsomassa sellaisen motivaatioboostin että oksat pois! Voin suositella lämpimästi. Kisoissa käymällä myös pysyy vähän kärryillä lajinsa (itselläni siis fitness, vapaaohjelman kanssa 😉 ) sen hetkisestä tilanteesta ja suuntauksesta. Myönnettäköön tulee ehkä hieman jopa vertailtua itseään mahdollisuun vastuksiin. Mutta se kuuluu varmasti asiaan.
Kisoja katsoessa saa ihan konkreettisesti nähdä mitä se kisaaminen on ja millaisia fysiikoita lavalle näkee. Selkeytyy näkemys mikä itseään miellyttää ja mihin haluaa pyrkiä. Myös ”ei urheilullisten” seikkojen merkittävyys ja oma mieltymys tulee voimakkaasti esille esim. kisabikinit,- kengät, – ja väri. Unohtamatta meikkiä, hiuksia ja lavaesiintymistä. Kaikki todella tärkeitä osia suorituksessa.
– Internetistä (esim. youtube ja alan kanavat ; fitness-urheilussa esim. bodylehden netti/facebook-sivut).
Nykyaikana on niin helppo seurata kotisohvalta menoa kun tulokset ja kuvat päivittyvät lähes reaaliaikaisesti nähtäville. Joskin kuvissa ei ole aivan sama tilanne ja esim. väri vääristyvät. Mutta jos ei paikan päälle itse pääse niin kuvista saa kyllä hyvän motivaatiopläjäyksen.
– Lehdistä ja muista julkaisuista
IMG_2788
Sama homma kuin internetrin kanssa, joskin vähän viivästyneenä koska printti nyt ei vaan ole niin nopeaa. Mutta itse pidän kyllä siitä että saa ihan käsissään pläränä lehteä ja palata niihin uudestaan. Oon kai vähän ”vanhanaikanen” ku arvostan ihan käsinkosketeltavaa lehteä korkealle ja saankin useasti motivaatiota ihan lukemalla vaan alan lehtiä ja katsomalla ”idoleiden kuvia”.

Keskustelemalla asioista
– Muiden asiasta kiinnostuneiden kanssatreenajien kanssa kasvotusten tai somessa
Tätä ei voi väheksyä. Muut samanhenkiset boostaavat itseäänkin. Semmoinen yhteisöllisyys huokuu läpi innostuneiden keskusteluiden, etenkin kisojen jälkeen. Toisilta voi oppia hyvinkin paljon ja saada sitä ekstrakickiä omaan tekemiseen ja jälleen kerran se oma tavoite kirkastuu mielessä ja halu saavuttaa se nousee uuteeen svääriin.
– Alan ammattilaisten kanssa
Jos pääsee juttelemaan jonkun alan ammattilaisen kanssa niin sehän on aivan mahtavaa. Ei tarvitse välttämättä olla omaa valmentajaa, joskin jos on niin sieltä tulee varmasti hyvinkin yksityiskohtaista ja henkilökohtaista palautetta. Muissa tapauksissa vastailu voi olla enemmän ympäripyöreätä. Tavallaan ymmärrän koska alan ammattilaIaiset tekevät sitä enemmän tai vähemmän työkseen ja haluavat sitouttaa ihmisiä itseensä (valmennussuhde) ja sitten vasta kertoja laajemmin salojaan. Etenkin kisojen jälkeen on oiva mahdollisuus nähdä näitä ”bodyjulkkuja” ja päästä juttusille. Myös sähköposti ja mahdollisesti some-kanavat ovat keinoja päästä juttusille.

PÄÄ aseena
Tällä tarkoitan sitä että PÄÄTÄT tehdä kunnolla. Niin koko matkan tavoitteeseesi kuin yksittäisen reeninkin. Oma mieli ja pää on todella voimakas työkalu ja ase. Hyvässä ja pahassa. Jos päätät että onnistut, niin tulet onnistumaan! Jos taas ajattelet että et jaksa/et pysty/tms. niin ikävä kyllä sekin onnistuu. Stay positive, think YOU CAN!iwill

Siinäpä muutama keino löytää motivaatio ja pitää se yllä! Toivottavasti löysit omasi 🙂

Itse saan motivaatiota hurjasti etenkin muiden kuvista ja ihailemistani fysiikoista ja suorituksista. Niistä sisuunnun ja tulee se ”kyllä minäki pystyn”-fiilis. Mutta ei se aina kokoaikaa pysy yllä.

… to be continued… 😉 Osa 2 julkaistaan huomenna!

Seuraavassa osiossa höpötän vähän siitä että ”mitä sitten kun motivaatio notkahtaa”. Mitä keinoja olisi saada se takaisin ja ”back in game”.

Joten STAY TUNED!

1000x300-Mass-wk21-gs-thu-myprotein-sale-072316

Ei tageja



Kirjoittaja ja asiantuntija