… it continues…

MOTIVAATIO-postaus part 2. Ykkösosiossa käytiin läpi eri tapoja saada motivaatiota, nostaa sitä ja pitää yllä. Tässä osiossa sitten pureudutaan vähän siihen että jos (ja kun) se ei aina pysykään yllä. Mitä on mahdollisia työkaluja kadotetun uudelleenlöytämiseen ja ”pohjalta ponnistamiseen”. Tässä muutamia mietteitä iteltäni.

nevercomescomfortzone

Entäs sitten kun motivaatio notkahtaa?

Näitä fiiliksiä tulee vuoren varmasti jokaiselle. Itse pyrin silloin rauhoittamaan sen hektisen tekemisen ja miettimään ihan että miksi teen tätä, ketä varten? Ihan palaamaalla näihin peruskysymyksiin saa palautettua mieleen sen faktan että teen tätä ihan itselleni, vain itseni takia- sen vuoksi että mä PIDÄN siitä ja saan uskomattomat ”kiksit” onnistuneista reeneistä ja uuden oppimisesta. Siksi minä sitä teen! En kenenkään muun vuoksi. Itseasiassa loppupeleissä se ei paljon paina mitä muut ajattelevat koska MINÄ HALUAN TEHDÄ TÄTÄ, niin sillonhan minä teen! 🙂 Eikä kukaan ole sanomaan mulle että en sais tehä. Mun kroppa, mun pää, mun elämä – mun päätökset mitä teen niillä. Jos ei kelpaa ni *olankohautus* not my problem. That’s just that simple!

stay-motivated

Myös miettimällä ”haluanko todella syödä tuon kakunpalan” saa motivoitua itseänsä. Yleensä se on ohimenevä hetken mielijohde, eikä aina ole oikeesti fiksua sen ajatuksen perässä. Etenkin jos on kisasuunnitelmia (kuten itselläni on) niin yritän punnita että oikeasti haluanko syödä sen, tavallaan ”hukata kaloreita” ja ”pilata mahdollisuuksia”. Eihän se toki, etenkin näin ”offilla”, oikeesti siihen yhteen kakunpalaan kompastu. Mutta jos jatkuvasti antaa itelleen ”no tämä yksi vain” ni aika nopeasti ollaan turmion tiellä. Olen ite huomannut että jos sitä asiaa alkaa miettimään niin eihän sitä herkkupalaa ees oikeasti halua, se on joku todella ohimenevä mieliteko/himo joka menee yhtä nopeesti ohi kuin on tullutkin, usein jopa liittyy johonkin tunteeseen mitä sillä hetkellä tunnet. Parempi miettiä hetki mistä tämä kumpuaa ja koittaa löytää siihen se vastaus ennenkun tekee ”hätiköityjä päätöksiä” . Turhan usein ”lipsahduksista” tulee vaan huono omatunto eikä se edes ollut niin hyvää kun sen muka luuli olevan.

ifitsimportant

Reenipuolella motivaation notkahdukset näkyvät ainakin itselle sellaisina ”äh, ei jaksaisi”-fiiliksinä. No, mitäpä sillon eteen? Meikä alkaa miettimään juuri sitä tavoitetta mikä mulla on. Mikä se on, nostan sen kristallinkirkkaasti mieleeni. Ja tulen pienen keskustelun jälkeen itseni kanssa siihen johtopäätökseen että JOKAINEN treeni merkitsee! Ja oikeesti tykkään siitä mitä teen, ja teen sitä syystä – että pääsen tavoitteeseeni. Every workout counts! Jälleen kerran- teen tätä itselleni, koska haluan ja pidän siitä – ja joka reenillä olen lähempänä tavoitettani- sitä tavoitetta jonka ITSE haluan saavuttaa.
Enkä ole tainnut ikinä katua sitä että olen reenaamaan lähtenyt. Jopa sillon kun tuntuu että reeni on tahmeeta, niin sekin on parempi kun ei reeniä ollenkaan. (Pois lukien sitten oikeesti väsymys/ylirasitus, mutta nyt puhutaan ”mukaväsymyksestä”). Ja usein myös ”huono treeni” muuttuu yllättäen hyväksi reeniksi kun vaan jaksaa keskittyä tekemiseeen ja karistaa mielestä ne negatiiviset ”äh, en pysty/jaksa”-fiilikset. Pää on todella voimakas ase! Hyvässä ja pahassa. Itseasissa olen tainnut paukuttaa enkkojakin niillä reenikerroilla kun alku on ollut tahmeata eikä ole tahtonut lähteä, mutta sitten kun se lähtee (tulee itelle pieni semmonen ärsytys/vihastus itteeni kohtaan että ”etkö sä ny parempaan pysty?!? 😀 ) niin sitten se kanssa lähtee ja lentoon asti!

Bownhero

Myös eron tekeminen itselleen väsymyksen ja mukaväsymyksen välillä on aika merkittävää. Se onkin yleensä pitkä ja kivikkoinen tie oppia tuntemaan ja lukemaan kroppaansa niin että osaa erottaa nämä toisistaan. Mukaväsy on sitä kun ei huvita eikä jaksaisi, sillon suosittelen palaamaan ”peruskysymysten äärelle” eli juurkin siihen miksi tekee, kenelle (siis itsellesi!) ja että jokainen treeni merkitsee ja skippaamalla teet vain itsellesi ja tavoitteellesi hallaa.
Mutta jos olet oikeasti väsynyt, niin sillon reenistä ei ole hyötä – saattaa jopa olla haittaa. Se lepo, se on todella tärkeää! Eikä se oikea väsymys välttis ole aina sitä että on nukkunut huonosti/liian vähän/palautunut huonosti treenistä/tmv. fyysistä vaan se voi olla aivan yhtä hyvin myös henkistä väsymystä esim. liian suuren stressitilan vuoksi. Stressiä nyt voi tulla niin monesta asiasta (ihmissuhteet, työtilanteet, raha-asiat, mitä näitä nyt on….)  ja se on hyvin henkilökohtasta miten asioita kestää ja missä menee raja. Nämä opitaan yleensä vain ja ainoastaan kantapään kautta, kukaan muu kun ei voi sanoa juuri sinusta että miten asiat koet.  Karua mutta totta!

badday

Joskus kumminkin näitä motivaationotkahduksia tulee, se on inhimillistä ja täysin ok!  Me ei olla mitään koneita jotka suorittavat vaan. Sillon on tärkeää sallia se itelleen, siitä ei tarvitse tuntea huonoa omatuntoa (ainakaan kovin pitkään, pieni morkkis on vaan ”tervettä” ja kertoo siitä että olet omistautunut tavoitteelle ja koet ”pettäneesi vähän sitä”). Hetken saa nauttia. Kunhan ei anna sen venyä pidempään ja palaa asap ruotuun !  🙂 . Yleensä sen ei pitäisi olla vaikeaa. Mutta mitä pidemmälle sitä ”uutta starttia” venyttää sen vaikeampaa se on. Joten nauttikaa, hyvällä omalla tunnolla, mutta palatkaa heti seuraavana päivänä sitten puhtaaseen syömiseen ja kovaa reenaamiseen niin hyvä tulee :).

After all:

  • Tärkeintä on että teet mitä teet ITSELLESI ja vain itseäsi varten. On ok olla ”itsekäs”. Vain sinä voit päättää itsestäsi, kehostasi. Sinulla voi olla tukijoukkoja (ystäviä, kavereita, perhettä, valmentaja jne.)  mutta loppujenlopuksi teet tätä vain itsellesi ja yksin. Työn teet sinä ja vain sinä! Kuulostaa ehkä raa’alta mutta näin se on. Se on mahtava kun voi olla ”oman itsensä herra”, sillon ne tulokset joita saavutat ovat makeita – olet saanut ne aikaiseksi ihan itse, yksi olet sen työn tehnyt … (yhtään tukijoukkoja väheksymättä).

myself

  • Sinulla on SELKEÄT TAVOITTEET mihin pyrit. Ja järkevät välietapit, matkalla tavoitteeseesi. Pidät ne mielessäsi niin tekeminenkin on mielekästä ja kaikelle on ”syy”. Mitä konkreettisempia ja käytännönläheisempiä sitä helpompi ne on pitää mielessä ja pysyä niissä. (ei haukata liian isoa palaa kerralla).
  • Taivaita hipova motivaatio ja kunnon tekemisen meininki! Niille se ite tulos sitten syntyy. Tavoitteet eivät vielä tuloksia tuota – TEKEMINEN tuottaa.
    nothing_is_impossible2

Kun olet oikeista syystä liikkeellä niin tulet varmasti onnistumaan! Tsemppiä matkallesi!

KEEP ON PUMPING my friends! U can do it!

1000x300-Mass-wk21-gs-thu-myprotein-sale-072316

Ei tageja



Kirjoittaja ja asiantuntija