Artikkelit

MITÄ SOKERI TEKEE KEHOLLEMME?

Tiedätkin jo varmasti, miten huono sokeri on kehollesi, tai kenties tiedät sen olevan pahasta, muttet itse asiassa tiedä miksi, tai miten se vaikuttaa kehoomme. Sokeri on erityisen paha aivotoiminnalle – ja kehollemme sen käydessä läpi henkistä tai fyyysistä stressiä.
Stressiä on siis kahdenlaista kehossamme; psykologista, tai henkistä kansan kielellä, sekä fyysistä. Henkinen stressi tulee toki kiireestä ja paineesta, mutta myös vaihtuvista tai jännittävistä hetkistä ja tilanteista. Fyysinen stressi taas syntyy esimerkiksi treenin aikana. Kehomme toisin sanoen siis stressaantuu aina urheillessamme, se ei kuitenkaan yksin ole pahasta, sillä mehän lepäämme urheilun jälkeen ja toivumme tästä stressistä. Jollekin vaikka juoksulenkit voivat olla keino lievittää psykologista stressiä, vaikka kehossa aiheutuisikin jälleen fyysistä stressi.

Miten sokeri stressaa kehoamme?

Nyt kun pieni johdanto aiheeseen on tehty, ja on ymmärretty psykologisen ja fyysisen stressin ero, voidaan siirtyä sokerin haittavaikutuksiin kehossa. Kuten jännittävä tilanne, sokeri aiheuttaa samoin hetkellisesti henkistä stressiä, mutta jättää aivoihimme pysyvämmän jäljen – pitkäaikaisen stressitilan. Tämä on melkoisen kuluttavaa pidemmällä ajanjaksolla, ja voikin aikojen kuluessa vaikuttaa aivotoimintaan.

Miksi sokeri helpottaa stressiä, samalla aiheuttaen stressiä?

Vähän ristiriitaista eikö. Edellä mainittu reaktio tapahtuu myöskin aivoissa, taas toisaalla kehossamme tapahtuu samalla toisenlainen reaktio. Kehomme tuottaa stressihormonia, kortisolia, meidän stressatessamme. Joidenkin tutkimusten mukaan on testattu sokerin vaikutusta näihin stressihormonitasoihin. Sillä miestä monethan kaipaavat erityisesti sokeria kovan paineen, surun tai stressin äärellä. Tähän on kehossamme kenties järkevä selitys – tämän tutkimuksen mukaan nimittäin kortisolitasot laskivat monilla henkilöillä heidän saatuaan annos sokeria. Makeutusaineet, kuten vaikka aspartaami, eivät taas vaikuttaneet samoin.
Toisaalta siis sokeri voi hetkellisesti helpottaa stressiä arjessa, kuitenkin samalla sillä on myös monia negatiivisia vaikutuksia. Sen vaikutukset ovat tutkitusti näkyvät aivojen hippocampus -osassa. Osassa, joka on oleellinen spatial muistille. Lisäksi tulehdusarvot ovat monissa tutkimuksissa olleet koholla, kun on tutkittu sokerin vaikutuksia kehossa. Voit lukea yhden tutkimuksen tuloksia täällä. Tiesitkö muuten, että Alzheimerin tautia kutsutaan monesti myös “tyypin 3 diabetes” nimellä, sillä sen on tutkittu olevan yhteyksissä juuri sokeriin.

Sokeri ja kortisoli

Kortisolin nousulla ja sen tasojen heittelyllä taas on monia vaikutuksia kehoomme. Fitnesskilpailijat monesti pyrkivät tarkoituksella alentamaan kortisolitasoja, tai välttämään niiden pitkäaikaista nousua. Kohonneen kortisolitason hillintään on monia luontaisiakin aineksia, muun muassa adrenal support -nimellä kulkevia sekoituksia, yrttejä sekä erilaisia rentoutumiskeinoja. Jotkut keräävät herkästi kehoonsa nestettä treenini aikana, mikä toki saattaa olla hyödyksi lihaskasvulle, muttei ole ideaalia etenkään dieetillä. Korkeasykkeinen treeni saattaa nostaa herkän kehon kortisolit taivaisiin ja monet kilpailijat pyrkivätkin suorittamaan treenit matalemmilla sykealueilla dieetin loppumetreillä.
Periaatteessa voitaisiinkin olettaa, että kortisolin nousulle herkät ihmiset hyötyisivätkin sokerista jossain määrin. Toki sen vaikutukset kehoon eivät ole ideaaleja, mutta mikäli oma on jatkuvan stressin alla ja kortisolitasot ovat taivaissa, saattaa runsaampi dieetti toimiakin paremmin. Tai vaikka korkemman hiilihydraattimäärän dieetti. Jokaisen keho toimii eri lailla, siksi yksi ruokavalio ei sovikaan kaikille.

Muistiinpanoja

Hyviä keinoja kortisolitasojen ja henkisen stressin määrän laskuun on kävely, mediaatio, venyttely tai jooga, syvähengitys ja monipuolinen sekä terveellinen ruokavalio. Vaikka sokeri saattaakin olla nopea keino helpottaa stressiä, ei se kuitenkaan pidemmällä aikavälillä tuo mitään hyötyjä, päin vastoin.

Ei tageja



Nina Sarjolahti

Nina Sarjolahti

kolumnisti

Nina Sarjolahti on oma Mass kolumnistimme. Ninalla on taustalla niin fitness -kilpailuja, kuin telinevoimistelu-ura maajoukkuetasolla. Pitkään Massin riveissä toiminut kolumnisti-ekspertti, joka tarjoaa laajalti artikkeleita eri aihealueista sekä toki herkullisia reseptejä myös!